rosvo: (Default)

He haavoittavat, taikauskoiset
tylsillä veitsillään.
Mitä voin sanoa, aivoissani on pieni eläin
joka muistaa vuosituhansien asiat
ja panee suuhuni tuntemattomat sanat.
Tat twan asi,
he kääntävät sen asuinhuoneiden kielelle.





Nämä tiet ovat pitkät ja kuumat.
Taivas on valkea. Varikset lentävät
ja herjaavat, käheä kirkuva pilvi.
Ikkunat ovat silmiä. Varjoni on tynkä.


Minne menisin, majassani
oleskelevat kirjat ja monet kummalliset kohtalot.
He sekoittavat ajan ahnailla haarukoillaan ja aterioitsevat
menneisyyden pöydissä:
raskaita sanoja jotka polttavat kuin tina
ja ennustavat, heittävät varjoja seinille.




Olen raskas, haavastani kasvaa puu
koinsyömin lehdin.
Lävitse näkyy valkohehkuinen taivas,
ymmärrykseni ei sinne ulotu.




- Eeva-Liisa Manner, runon ensimmäinen julkaistu versio
(tat twam asi = tuo sinä olet, sanskriit)

rosvo: (Default)

Om att lära sig gå med världens blick i ögonen
Och föras hän med den
Om att veta sig urskild och sammansatt
Och skena mot syner, namn
Ju fjärare, dess mäktigare



Että oppii kulkemaan maailman katse silmissään
Ja kiittää, antautuu
Että tietää olevansa erillinen ja moninainen
Ja liitää kohti näkyjä, nimiä
Mitä etäisempiä sen mahtavampia





- Henrika Ringbom (suom. Merja Virolainen)

rosvo: (Default)
Ajele kehosi
Käy suihkussa,
Varmista, että tiedät kaiken suunnitelmasta
Kesytä sielusi
Puhdista se
Vakuuta se
Koita saada se ymmärtämään
Mieti kaikkea, mitä on luvattu,
mitä tahansa tapahtuu
sitä ei voi välttää
ja se mitä ei tapahdu,
sitä ei voi tapahtua
Tämä on koe, jonka jälkeen
voit pyyhkiä virheesi
Tunne olosi rauhalliseksi,
koska elämäsi on pian täysi

Leikin aika on ohi
Putsaa mielesi turhasta ja
unohda kokonaan tämä maailma
Vaikka sanoisit kaiken tuhat kertaa,
kukaan ei saa kuulla

Hymyile ja
pysy rauhallisena,
kun astut taksiin
Pidä veitsesi terävänä,
ettei se tuota teuraalle turhaa tuskaa
Älä epäröi hetkeäkään
Pelko on palvonnan korkein muoto
Purista hampaasi tiukasti yhteen,
kuten ennen muinoin tehtiin
Kun taistelu alkaa iske,
kuin et haluaisi palata
tähän maailmaan
Vaan yksi on pelkosi ansainnut
Älä etsi kostoa itsellesi,
iske muiden puolesta
Eikä vankeja oteta ennen kuin
maa on musta verestä

Kuinka paljon aikaa olemmekaan
tuhlanneet elämämme aikana
miksemme käytä viimeisiä hetkiä
hyviin tekoihin

Älä pelkää niitä, jotka juovat rakkautta kuin vettä
Enkelit suojelevat ilman että, tunnet mitään
luuletko että olet täällä syystä?
Muista, että emme rakasta elämää vaan kuolemaa


- Sydän, sydän: Viimeinen aamu
rosvo: (Default)
- -

Huoneet pienenivät ja kävivät tummemmiksi.
Varjot pitenivät ja olivat elävämpiä kuin ihmiset.
Naurun tialla oli nyt hiljaisuutta,
hiljaista hiljaisuutta, syvää ja ankeaa
johon joskus - toisista, kaukaisista huoneista,
surussa uiskentelevista maailmoista -
kantautuivat Isoisän, virittäjän, ilottomat äänet
ovenpieleen, pöydänkulkmaan, ohimoluuhun kilahtaen;
kantaitui Isoäidin värisevä, ahdistunut veisuu,
joka oli eksynyt kuoleman rannattomille tasangoille
        löytämättä sieltä mitään majaa:

Sun haltuus, rakas isäni
Mä aina annan itseni
Mun sielun, ruumiin, tavaran
Ne ota Herra vastahan


Tai ehkä hän oli löytäynt, ehkä hän oli löytänyt
         majan, helman, vastaanottoaseman.
Ehkä olin itse koditon, ja luulin kaikkia muitakin
                                                            kodittomiksi.

Panna tyhjät päivät riviin sormin tyytymättömin
panna tyhjät palot riviin käsin nälkäisin
panna tyhjät rivit riviin ja olla ymmärtämättä

Tavoittaa varjoja, ottaa kiinni askeleita,
kiinnittää askeleet omiin pieniin kenkiinsä
          ja marssia kuin sotamies.

Lepattaa kömpelösti ja ymmällään kuin yöperhonen
          kahden hämärän maailman välillä:
toinen pelottava, kiehtova ja tuttu; toinen pelottava,
                                                      kadehdittu ja suuri,

tyly, töykeä ja luoksepääsemätön,
kummallista ylpeyttä täynnä.
Olla kummastunut ja tulla suuremmaksi,
kasvaa ja erota kaikesta lämpimästä pois,
käsistä, suudelmista, askeleista,
hellästä läheisyydestä esineiden.
Kaivata ja menettää jotakin sanomatonta,
oppia lukemaan ja erota yhä enemmän ja enemmän
vaistosta, tulla kodittomaksi,
se on yhtä kuin kadottaa todellisuus:

vapaan eläimet, jotka ymmärtävät
ilman sanojen raskasta välitystä;
käsittävät hyväilyn, sormien ajatukset,
lukevat sanomattomat tunteet, puhuvat silmillään,
joissa on metsien lämpö, sateinen hämäryys,
tuuli ja heijastukset, pilvet kaiken yllä.

Menettää ja menettää. Niin menetin esineiden sielun,
aineen olemuksen, sen mikä on
pintojen takana: ei suljettu tyhjyys,
vaan liike ja vapaus tarkoin järjestetty,

harmonia jonka voi kuulla sormenpäillään
kuin jokainen solu olisi kalvo tai kello,
viritetty värähtelyn mukaan.
Niin menetin korkeuden, tuolinjalkojen metsän,
solakat puut, syvän lämpimän yksinäisyyden
(maata aivan hiljaa maton nukkaan hautautuneena):

- -



Ote Eeva- Liisa Mannerin runosta Lapsuuden hämärästä
rosvo: (Default)
Huomenna minä puen murheen ylleni kuin vaatteen,
mutta ehtoolla en saa sitä ihostani irti,
sillä se on lähempänä ihoani ja luutani kuin orvaskesi.

- Aino Kallas
rosvo: (Default)
Kuka muu muka metsäpolkua kulkisi jos en minä,
rintojen alla helteisten rypäleitten tuoksu,
paksuja tikkuja kantapäissä.
Joitakin neuvoja annoin itselleni:
Älä koskan ajattele näitä tyhjinä vuosina.
Älä ole näkymätön.
Sano rakastavasi kun rakastettavaa on.


- Vilja-Tuulia Huotarinen
rosvo: (Default)
Pitkä kotimatka:
en ollut enää joukossanne,
sydämeni vaihdettiin.
Ja uusi sydämeni lyö.
Mutkikas vanha on heitetty pois
eikä tule enää vaivaamaan minua
joskus harvoin saattaa esiintyä haamusärkyä.
Heitän kirjoitukseni kaitajärven yli
(sydän-kortti itselle, sydän-kortti sukulaiselle
jolle ei voi enää lähettää korttia, sydän-kortti
paikalle josta on tullut ahdas ja reunoiltaan terävä).

Vanha sydämeni lähtee laumavaellukselle kuin eläimet
tarkoitan: sielut.


- Vilja-Tuulia Huotarinen
rosvo: (Default)
Niin tiheä sumu,
että kuulee kaikkien salaisuudet.


- Pertti Nieminen

Tie

Jan. 11th, 2014 02:01 am
rosvo: (Default)
maailmanturuilla murhattuina
pakkasenpuremina lipputankoihin nojaavina
naisten kauppaamina

pimeässä pimeyttä varten opetettuina

yrjöä,ässä tukkeutuneisiin vessanpyttyihin
torakoita ja hiiriä vilisevissä vuokrahuoneissa

ei ihme että ei laulata
päivällä tai illalla tai yöllä

turhat sodat
turhat vuodet
turhat rakkaudet

ja he kysyvät, miksi sinä juot niin paljon?

jep, päivämme on luotu tuhlattaviksi,
vuodet ja rakkaudet tuhlattaviksi.

emme osaa itkeä, ja nauru helpottaa -
unelmista, ihanteista, vihasta luopumisessa.

älä pyydä meitä laulamaan,
nauru on meidän laulumme,
huomaathan, se oli hirvittävä vitsit:
Jeesuksen olisi pitänyt nauraa ristillä,
se olisi muuttanut hänen tappajansa kiviksi.

nyt tappajia on enemmän kuin koskaan
ja minä kirjoitan teille runoja.


- Charles Bukowski
rosvo: (Default)
jotkut ihmiset eivät koskaan sekoa
minä makaan joskus 3 tai 4 päivää
sohvan takana.
minut löydetään sieltä.
se on se Kerubi, he sanovat ja
kaatavat viiniä kurkkuuni,
hierovat selkääni,
vihmovat öljyä keholleni.

sitten nousen ärjymään,
karjumaan, raivoamaan -
kiroan heidät ja maailmankaikkeuden,
häädän heidät pihalle.
minulla on jo parempi olo,
istun syömään munia ja paahtoleipää,
hyräilen, muutun rakastettavaksi kuin
ylensyönyt vaaleanpunainen valas.

jotkut ihmiset eivät koskaan sekoa.
kuinka hirvittävää heidän
elämänsä täytyykään olla.


- Charles Bukowski
rosvo: (Default)
En minä ole nainen. Olen neutri.
Olen lapsi, hovipoika ja rohkeä päätös,
olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa…
Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko,
olen malja kaikkien naisten kunniaksi,
olen askel kohti sattumaa ja perikatoa,
olen hyppy vapauteen ja omaan itseeni…
Olen veren kuiske miehen korvassa,
olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto,
olen uusien paratiisien portinkilpi.
Olen liekki, etsivä ja röyhkeä.
Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka,
olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, ilman ehtoja…


- Edith Södergran
rosvo: (Default)

Everyone who terrifies you is sixty-five percent water.
And everyone you love is made of stardust, and I know sometimes
you cannot even breathe deeply, and
the night sky is no home, and
you have cried yourself to sleep enough times
that you are down to your last two percent, but

nothing is infinite,
not even loss.

You are made of the sea and the stars, and one day
you are going to find yourself again.


- ?
rosvo: (Default)
Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella,
outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille.


-Tommy Tabermann
rosvo: (Default)
Lähti putoamaan lehtenä.
Muutti puolivälissä matkaa mielensä,
muuttui keltaiseksi perhoseksi
ja lensi kokonaan pois.


- Eeva Kilpi
rosvo: (Default)
Tehtyään vilpittömän rikkaan nuorukaisen onnettomaksi
Jeesukselle tuli huono omatunto ja hän päätti korjata
kaiken seuraavassa julkilausumassa sanoen:
Autuaita ovat murheelliset.


- Eeva Kilpi
rosvo: (Default)
From my father I inherited the ability
to stand in a field and stare.


― Naomi Shihab Nye, from “Genetics
rosvo: (Default)
On vain yksi periaate: epätäydellisyys.
Joka hyväksyy sen, jaksaa elää.




Kammoan täydellisyyttä.
Luojan kiitos se vaara ei minua uhkaa.




Viimeinen josta haluan pitää kiinni:
oikeus omiin virheisiin.




Heikkous se todella voimaa kysyy.




Miehistä ihminen oppii.


- Eeva Kilpi
rosvo: (Default)
Siihenkin tottuu että saa aina vierasta.

- Eeva Kilpi
rosvo: (Default)
Hyvä Jumala,
jos minun on pakko
äitini tähden mennä taivaaseen,
ettei hänen sydämensä särkyisi,
niin olisko siellä jossain nurkassa
unohtunut mökki
jossa voisin
kenenkään tietämättä olla?
Pyhäin seuraa minä en, rakas Jumala, halua,
ja kaduista, vaikka ne olisivat kultaa,
olen saanut tarpeekseni,
ja lasinen meri kammottaa minua.
Kannattaisi harkita säilyttää luonto,
rämeinen, villi ja sekava,
ehkä et tullut sitä luomisen huumassasi ajatelleeksi,
järjestykseen tähdätessäsi.
Vetoan Sinuun, Luoja,
säästä luomakuntasi,
varaa sille paikka olemassaolossa,
suunnittele uudestaan taivaasi.


- Eeva Kilpi
rosvo: (Default)
Tulin maailmaan ilman leimoja
ja ryhdyin merkitsemään.

*

Syntymämerkkikin voi olla montaa mieltä.

*

Merkitse paaluja
paaluttamatta merkkejä.

*

Tulin luoksesi merkityksin,
lähtiessäni jätin merkit yksin.

*

Kuoleman merkitys on merkitä
elämän merkityksettömyys.


-Tomi Kontio
Page generated Jul. 27th, 2017 06:49 pm
Powered by Dreamwidth Studios